Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Ilmoitukset / Deviantart -ryhmä!
« Uusin viesti kirjoittanut ShadowKiro tänään kello 02:39:24 »
Lainaus
Heritagella on nyt deviantart -ryhmä ja sen voi löytää täältä!
2
Muut suvut / Jack Sullivan Baker
« Uusin viesti kirjoittanut Hallatar Helmikuu 23, 2018, 15:31:30 »

Nimi: Jack Sullivan Baker
Ikä: 22v
Sukupuoli: uros
Laji: Koirasusi (80%-20%)
Ääni: *klick*

Asema: Ei ole
Työ/tehtävä: katumuusikko
Asuinpaikka: Hyvin ränsistynyt ja pieni asunto kaupungin laitamilla

Maine: Melko tuntematon kasvo kaupungilla, mutta taitava luutun soittaja

Suku ja sukulaiset:
Isä: Samson Ricard Baker
Äiti: Maria Amyra Baker
Pikkusisko: NPC toistaiseksi, etsinnässä pelaaja!



Ulkomuoto:

Säkä: 75cm

Jack on olemukseltaan jotakin siron puoleen kääntyvää, muttei kuitenkaan keijukaismaisen hentoa. Se seisoo ryhdikkäästi ja omaa ihan mukavasti työnteosta tulleita lihaksia ja jäntevyyttä. Terävät piirteet saavat uroksen kuitenkin näyttämään hieman luisevalta.
Uroolla on pitkät jalat ja pyöreät tassut sekä kapea vyötärö. Vatsalinja nouseekin nätisti vyötäröä kohti mentäessä. Selkä taasen laskee hieman takajalkoja kohti, muttei kovin merkittävästi. Kaula on jämäkkä, muttei erityisen paksu, kun ei koko susipuoli muutenkaan ole mikään tynnyrimäinen otus.
Kultakutrin kallo on teräväpiirteinen, mutta hieman lapsenomainen. Ei terävät piirteet eikä pieni parta saa Jackiä näyttämään erityisen vanhalta. Kärjistään pyöreät, hieman nallemaiset korvat eivät myöskään auta asiassa. Yleisilme onkin uroksella uteliaan viaton ja lapsellinen. Suuret silmät ja vaaleanpunainen kirsu vain korostavat tätä ilmettä korkean otsapenkereen kera.
Turkin laatu on uroksella suoraa ja kiiltävää, mikä pysyy helposti suorana ja siistinä. Se ei ole erityisen paksua, muttei järin ohuttakaan. Oikein sopiva kaupungin ilmastoon, kun heittää paikkaillun takin päälle. Pisimmillään turkki on rinnassa, vatsan alla ja takareisissä, joissa se kasvaa hulmuavana. Hännässäkin karva on pidemmän puoleista, mutta sitä ei välttämättä huomaa, kun häntä kaartuu kippuralle selän päälle. Harjas on uroksella muusta turkista poiketen kiharainen ja vallaton, eikä sitä taltuta kuin hattu tai taitava parturi.
Pohjaväriltään Jack on kermanvaalea. Kuonosta aina hännänpäähän asti sillä kulkee tummempi alue, jonka päällä on vielä asteen tummempi alue. Vielä tummintakin sävyä hieman tummemmat ovat Jackin hiukset. Silmät ovat uroksella taivaansiniset.

Tyyli:
Vähään tottunut Jack pitää mielellään puuvillaisia paitoja ja liivejä kera moneen otteeseen paikatun takkinsa. Viittoihin Jack ei ole oikein mieltynyt, sillä ne tuntuvat olevan usein tiellä. Se ei erityisemmin välitä kullasta ja kimalluksestakaan, vaikka joskus haikaileekin moisten perään ihan vain huvin vuoksi. Väreistä Jack suosii tummia harmaita ja mustia sekä valkeaa. Kirkkaat värit eivät sovi sille lainkaan, ainakaan uroon omasta mielestä.

Arkena Jackillä on aina päällään valkea pellava paita tummanharmaan liivin kera. Lähes poikkeuksetta sillä on myös kulahtaneen rusehtavatakki, joka oli aikanaan musta tai ehkä tumman harmaa.



Luonne:
Jack on juuri sellainen ujo poika, joka ei uskalla katsoa tuntemattomia silmiin ja pyytää anteeksi kun joku muu juoksee päin. Uros ei tästä huolimatta kaihda väkijoukkoja vaan viihtyy mainiosti muiden ympäröimänä, jos sen ei tarvitse itse puhua. Ystäviäkin se kaipaisi suuresti, muttei uskalla keskustella noin vain kenenkään kanssa, koska pelkää muiden mielipiteitä itsestään.
Ujon kuorensa alla pellavapää on iloinen ja virkeä sielu, joka tahtoisi vain kertoa tarinoita ja rakastaa jotakuta. Se on luotettava kaikin puolin, jos ei pakene paikalta huonon tekosyyn turvin. Ujoudestaan huolimatta Jack on nimittäin hyvin rehellinen, eikä osaa valehdella lainkaan.
Arkaileva nuori kunnioittaa lähes kaikkia, myös narttuja. Se asettaa usein muut itsensä edelle eikä uskalla sanoa, kun jokin menee niin kuin ei todellakaan pitäisi. Joskus tulee kuitenkin Jackilläkin raja vastaan, jolloin se suuttuu oikein kunnolla. Silloin sinisilmäisestä, ujosta pojasta kuoriutuu varsin vihainen ja vahva tappelija, joka ei luovuta helpolla.



Menneisyys:
Jack syntyi keskikesän lämpöön kaupungin muurien ulkopuolelle pieneen maalaistaloon. Vaalea nuori oli sillä hetkellä perheensä ainokainen lapsi, nuoren parin suuri onnen ja ilon aihe. Uros nautti rauhasta ja turvallisuuden tunteesta, vaikka rahaa ei suuresti perheellä ollutkaan. Isä teki aamusta iltaan töitä ja äiti hoiti poikaa kodin ohella.
Kun uros oli vasta viiden vanha, perheeseen syntyi myös tytär. Jack sai ihastuttavan pikkusiskon, jota rakasti ja rakastaa yhä hyvin suuresti. Sisko ei ollut aivan yhtä vaalea kuin veljensä ja tulikin enemmän nuorten äitiin, mutta sillä ei ollut väliä. Jack tahtoi ehdottomasti auttaa siskonsa hoidossa, vaikka niin oli vielä niin nuori. Äiti antoikin urokselle hieman vastuuta siskostaan, mikä ilahdutti ujoa pentua suuresti. Sillä oli nyt leikkitoveri maaseudun keskellä!
Vuodet vierivät eteenpäin ja pellavapää kasvoi ja vahvistui. Maalaistalon työt tulivat tutuiksi Jackille heti, kun sillä riitti voimaa auttaa. Mikään taitava ei uros monessa asiassa ollut, sillä se oli kömpelö ja arka. Isä manasi usein poikaansa, kun se toilaili tarkoissa töissä aivan vahingossa. Usein Jackin tehtävä olikin vahtia pikkusiskoaan tai yksinkertaisesti kantaa jauhosäkkejä tai heiniä jonnekin. Joskus nuori sai viedä jauhoja kaupunkiinkin, ja niistä retkistä se nautti suuresti. Ardeal oli sinisilmäiselle nuorelle unelma, joka tuntui ujossa päässä mahdottomalta saavuttaa.
Niinä iltoina, kun istuttiin perheen kanssa pienessä olohuoneessa takan edessä, alkoi isä opettaa Jackille luutun soittoa. Soitin oli vanha, mutta soi yhä kauniisti ja Jack kiintyi kovasti sen soittamiseen. Muusikon ura ei kuitenkaan tullut maalla kasvaneen mieleen lainkaan. Kuka kuuntelisi pellavapäätä, joka soitti vanhaa luuttua likaisin tassuin paikatussa takissaan? Ei kukaan, mutta sinisilmä unelmoi silti töitä tehdessään!
Jack kasvoi vuosien mittaa alkaen haalia itselleen palkkatöitä mistä ikinä saattoikaan niitä saada, jotta voisi vielä joskus muuttaa omilleen. Äiti ei tästä oikein ilahtunut, mutta isä kielsi kahlitsemasta poikaa maataloon. Siskolleen se kertoili usein unelmistaan ja soitti luuttua raskaiden päivien jälkeen.
 Työt tuottivat ajan mittaa tulosta ja uroksella oli varaa vuokrata ränsistynyt ja varsin pieni asunto Ardealista. Ujo mieli oli haltioissaan ja kauhuissaan yhtä aikaa. Äiti pyysi jäämään ja Isä katsoi huolissaan, kun pellavapää sitten vihdoin lähti peltojen keskeltä vanha luuttu mukanaan.
Lähtö ei kuitenkaan ollut Jackin paras idea, jonka se oli saanut. Rahaa ei nimittäin juuri tullut ja vuokran maksu oli kuukausi kuukaudelta vaikeampaa. Sinisilmä tekikin yhä hanttihommia, mutta toimi katumuusikkona päivittäin. Niin se tienasi juuri ja juuri tarpeeksi rahaa vuokraan ja ruokaan. Kaupungin huuma ei kuitenkaan haihtunut maalaisesta kurjista oloista huolimatta, vaan pellavapää jäi mieluusti Ardealiin käyden tervehtimässä perhettään aina kun ehti.



Nippelitietoa:
- Jack osaa lukea ja kirjoittaa hatarasti
- Muttei uida ollenkaan
- Rakastaa kukkasia ja koristautuu niihin usein kesällä
- Omistaa lemmikkikorpin nimeltä Blitzen
- Omaa kauniin lauluäänen, mutta karttaa laulamista

3
Täältä saat neuvoja! / Vs: Pentuja?
« Uusin viesti kirjoittanut ShadowKiro Helmikuu 23, 2018, 00:47:06 »
Heips!
Tällä hetkellä kellekään hahmolle ei ole syntymässä pentueita. Inkvisitioon etsitään moraalittomia "kirkon nimeen" toimivia pahixia pitämään yllä kuria ja järjestystä sekä osalle sukujen NPC hahmoista (=valmiiden hahmojen vanhempia lähinnä) etsitään pelaajia.
4
Täältä saat neuvoja! / Pentuja?
« Uusin viesti kirjoittanut Baffle Helmikuu 23, 2018, 00:38:49 »
Hei
Onko kellekkään hahmolle suunnitteilla pentuja? Mulla on kokemusta eniten aloittaa pelaaminen suoraan pennusta, joten minusta saisi heti pelaajan sellaiselle. Tokihan voin luoda aikuisenkin, mutta kysyn tätä ensin.

-baffle
5
Täältä saat neuvoja! / Vs: Kysymyksiä
« Uusin viesti kirjoittanut ShadowKiro Helmikuu 21, 2018, 15:21:26 »
Hei vain ja mukavaa kuulla että olet kiinnostunut tuomaan hahmojasi pelikentälle! <3

1. Pelin laajetessa Ardealiin on tulossa selkeästi ulkomaalaisia sukuja joten kyllä, kauppiaiden mukana kaupunkiin rantautuneet muun sukuiset yksittäiset hahmot ovat erittäin mahdollisia ja niitä saa kaikin mokomin luoda. Kansallisuutta vastaavat nimet ovat okei ja toivottavia, kunhan ne on kirjoitettu eurooppalaisilla kirjaimilla. Esimerkiksi venäläiset kyrilliset aakkoset tai japanilaiset koukerot on kielletty koska niitä on vaikea hakea hakutoiminnolla. Pelissä on jo valmiiksi ulkomaalaisia kauppiaita ja näihin suhtaudutaan yleisesti ottaen positiivisesti - tietäen että tällaiset henkilöt tuovat Ardealiin hyödyllisiä esineitä ja eksoottisia mausteita ulkomailta jne. Omien uskonnollisten menojen harjoittaminen salassa on sekin täysin ok, avointa vierasta "kilpailevaa" uskontoa kristinuskon rinnalle tuskin katsottaisi kuitenkaan hyvällä - kuten tuohon aikaan ei ollut tapana.

2. Varallisuudestaan riippuen - jonka pelaaja saa päättää itse - se voi omistaa vaatteita ja muuta irtaimistoa, sekä vuokrakämpän kunnes pelien edetessä voi ostaa itselleen oman asunnon. Ulkomaalainen hahmo on voinut rikastua kotimaassaan ja tulla Ardealiin, kun taas Ardealilainen varakas henkilö on voinut olla rikkaissa naimisissa ja jäädä sitten leskeksi. Kaupasta saa aseita, lemmikkieläimiä, taitoja (esim. yrttitietous) ja ammattilisenssejä, joten Ardealiin saapuessaan hahmosi voi toimia lisenssittömissä ammateissa. Tämän voi ottaa pelillisesti vaikkapa niin, että alueen viranomaiset vaativat virallisen toimiluvan ammateissa toimimiseksi ja siksi hahmon on ensin rakennettava mainetta riittämiin (pelaaja pelaa ja saa kolikoita) kunnes pystyy ostamaan ammattilisenssin. ^^

3. Yleisesti ottaen kauppiaita on saanut luoda ihan suoraan eivätkä ne ole tarvinneet lisenssiä, elleivät ne myöskin itse valmista myymiään tuotteita (esim. koruseppä, puuseppä tai kynttilänvalaja). Myytävien esineiden vieminen ja tuominen onnistuu sataman kautta, pelissä merikauppaa voi toteuttaa Donovan -suvun hahmoihin sekaantumalla tai itsenäisesti mikäli sillä on oma merikelpoinen laiva. Hahmo voi käyttää ja myydä aikaan sopivia huumeita ja niiden tekeminen sekä välittäminen pelissä lukeutuvat myöskin vapaisiin/lisenssittömiin ammatteihin johtuen niiden hämäräperäisyydestä. Auktoriteetti/kirkko pitävät niitä syntinä.

Toivottavasti onnistuin vastaamaan kyllin selkeästi. x)
6
Täältä saat neuvoja! / Kysymyksiä
« Uusin viesti kirjoittanut CanisAlbus Helmikuu 21, 2018, 14:42:26 »
Hei!

Mielenkiinnolla olen tässä lukenut pääsivustoa ja foorumia läpi, ja niistä inspiroituneena olen varovaisesti jonkinlaista hahmoraakilettakin kasannut. Muutama juttu kuitenkin mietityttää.

1. Mikä on protokollanne selvästi ulkomaalaisia, suvuttomia hahmoja kohtaan? Olen ymmärtänyt Ardealin talouden olevan hyvinkin globaalia, olisiko hahmo voinut tulla toiselta mantereelta kauppalaivan mukana? Olisiko tässä tilanteessa hahmon alkuperäistä kansallisuutta vastaava nimi sallittu? Kuinka tällainen selvästi silmiinpistävä tyyppi pärjäisi kaupungissa, jossa ollaan hyvin ahdasmielisiä kaikkea poikkeavaa kohtaan? Voisiko hahmo esim. teeskennellä kunnon kansalaista käyden kirkollisissa menoissa, mutta harjoittaa perinteitään ja ei-kristillistä uskontoaan salassa ja mahdollisesti selvitä siitä vielä ehjin nahoin?

2. Kuinka paljon esineistöä ja vaatetusta hahmo saa luomishetkellä omistaa? Kuinka suuri osa siitä tulee ostaa pelikolikoilla?

3. Millaista aloituspisteammattia suosittelet, jos haluaisin saada hahmoni mauste-, pigmentti- ja teekauppiaan virkaan? Entä voiko hahmo myydä tai käyttää aikakauteen sopivia huumeita? Miten auktoriteetti suhtautuu päihteisiin?

Kiitos jo etukäteen!
7
Muut suvut / Artie Edward Wood
« Uusin viesti kirjoittanut Artie Helmikuu 21, 2018, 11:01:35 »


Nimi: Artie Edward Wood
Ikä: 23 -vuotta
Sukupuoli: Uros
Laji: Koira

Asema/ porras: Ei asemaa
Työ/ tehtävä: Satamatyöläinen
Asuinpaikka: Vuokralla pienessä asunnossa lähellä satamaa

Maine
Artie tunnetaan satamassa reippaana työntekijänä joka on paikalla usein aamulla varhain jo ennen muita. Hänet tunnetaan muualla tosin siitä että hän on aina velkaa jollekkin pelattuaan rahansa.

Suku ja sukulaiset
Äiti Rosemary Alice Wood
Sisko: Annabell Jane Wood

Ulkomuoto
Säkä: 66cm
Artie on rakenteeltaan jykevä ja voimakas. Urokselta löytyy myös lihasta fyysisen työn takia ja Art on muutenkin hyvässä fyysisessä kunnossa. Artin kaula ja kuono ovat melko lyhyet. Turkki hänellä on pääväriltään tummanruskea. Karva on lyhyt ja  tiivis. Turkki on myös hieman laineikas eikä se juurikaan takkuunnu. Hieman pidempää Artien turkki on kuitenkin niskalla ja pään päällä.  Vatsanalus, hännänalus, kuononpää sekä leuka ovat kuitenkin vaaleampaa ruskeaa.  Uroksella on vahvat jalat ja suuret tassut.

Artie muistuttaa rodultaan paljon chesapeakelahdennoutaja. Korvat hänellä ovat keskikoiset luppakorvat. Silmät ovat tarkkaavaiset, mantelin muotoiset ja väriltään ne ovat keltaiset. Hänellä on hieman pistävä katse.  Häntä on pitkä ja kapea.

Artie liikkuu varmoin, ketterin askelin. Nopea juoksija uros ei kuitenkaan ei ole joten Artie kulkeekin mieluusti tasaista vauhtia ja välttää joutumista kilpajuoksuihin. Vedessä Artie on kuitenkin elementissään ja uros onkin hyvä uimari.

Tyyli
Art pitää maanläheisistä väreistä ja pukeutuu siististi vaikka vaatteet usein ovatkin päässeet likaantumaan. Vaikka hän haluaakin näyttää siistiltä ei Artie silti ole valmis juoksemaan viimeisimmän muodin perässä ja pukeutuukin mieluusti yksinkertaisesti. Hän pitää hatuista ja Artien lempiasuste onkin harmaa "baker boy-lippis".
Omistaa myös muutaman pellavasta valmistetun liivin joita pitää mielellään ja talvea varten omistaa pari viittaa joissa on huppu suojaamaan huonolta säältä.
Koruista hän ei perusta ja niitä ei uroksen yllä näe koskaan, koska hän kokee ne täysinä turhakkeina.

Luonne
Art on erakkoluonteinen jonka on vaikea luottaa oikein kehenkään eikä auta yhtään se, ettei uros ole aluksi kovinkaan ystävällinen kennellekkään. Uros saattaa lähinnä murahdella takaisin ja vaatiikin aikansa, että Artista saa irti muuta.
Ei hän koskaan ilkeä ole vaikka saattaa siltä vaikuttaa mulkoillessaan alta kulmiensa ja irvistellessään niille jotka pyrkivät liian äkkiä liian lähelle ihoa.

Hän on hyvä löytämään hankaluuksia. Oli se sitten velkojen muodossa taikka ongelmia töissä. Eikä Art kaihdakkaan niitä kahakoita mihin mahdollisesti saattaa joutua. Joskus on jopa parempi ottaa turpaan kerran maksella takaisin. Elämä uroksella muutenkin on aika kädestä suuhun ja ei ole tavatonta painua pehkuihin vatsa kurnien.

Kuitenkin kun Artin kanssa pääsee paremmin tutustumaan on tuo ystävällinen ja huolehtivainen kaveri joka on valmis pitämään pienempiensä puolia. Hän ei omien sanojensa mukaan kaipaa elämäänsä mitään parempaa vaikka todellisuudessa haluaisi enemmän kuin mitään asettua aloilleen ja kokea millaista olisi kun olisi oikea perhe.


Menneisyys
Art syntyi siskonsa kanssa nartulle joka oli ilotyttö. Isästä ei ollut tietoa eikä pentujen äiti ollut halukas edes ottamaan asiasta selvää, koska ei voinut pienokaisia pitää. Kaksikko päätyikin orpokotiin kasvamaan ilman tietoa siitä kuka noiden äiti tai isä oli.

Elämä orpokodissa oli kurjaa ja ainoa ilo Artin elämässä olikin tuon sisko. Aina siihen saakkaa kunnes mukava pariskunta päätti, että pieni tyttö olisi mukava siinä missä rasavilli Art taas ei sopinut kuvioihin. Kaksikon teiden erotessa oli se Artin elämän rankin päivä eikä ollut iltaa jolloin uros ei olisi miettinyt siskoaan. Hän oli tietysti iloinen siskon saamasta uudesta elämästä jossakin, mutta samalla kateellinen.

Varttuessaan vanhemmaksi toivoi Art, että joku vielä kelpuuttaisi hänetkin. Niin ei kuitenkaan käynyt ja lopulta hän oli liian vanha asumaan enää orpokodissa. Päädyttyään kadulle ei hänellä ollut muuta vaihtoehtoa kuin hankkia töitä jostakin voidakseen elää.
Elämä ulkona oli aluksi hankalaa. Orpokodissa oli kuitenkin aina joku edes hieman katsonut perään, mutta nyt hän oli aivan omillaan.
Saatuaan lopulta töitä satamasta oli se helpotus vaikka homma olikin raskasta. Päivästä toiseen hän kuitenkin ilmestyi töihin vaikka alkuun moni vanhempi uros oli sitä mieltä ettei nuorukaista pitkään näkyisi.
8
Ensimmäisen hahmon hyväksyntä / Vs: Artie "Art" Wood
« Uusin viesti kirjoittanut ShadowKiro Helmikuu 21, 2018, 06:41:29 »
Hyväksytty!
Voit luoda tunnuksen foorumille ja sen jälkeen kopioida hahmon tiedot "muut suvut" -alueelle hahmolistalle!
9
Ensimmäisen hahmon hyväksyntä / Vs: Artie "Art" Wood
« Uusin viesti kirjoittanut Artie Helmikuu 21, 2018, 02:44:46 »
//Anteeksi tuo lippis. En vain osannut piirtää sitä oikein. Tarkensin tyyliin mitä sillä yritin tarkoittaa...//

Nimi: Artie Edward Wood
Ikä: 23 -vuotta
Sukupuoli: Uros
Laji: Koira

Asema/ porras: Ei asemaa
Työ/ tehtävä: Satamatyöläinen
Asuinpaikka: Vuokralla pienessä asunnossa lähellä satamaa

Maine
Artie tunnetaan satamassa reippaana työntekijänä joka on paikalla usein aamulla varhain jo ennen muita. Hänet tunnetaan muualla tosin siitä että hän on aina velkaa jollekkin pelattuaan rahansa.

Suku ja sukulaiset
Äiti Rosemary Alice Wood
Sisko: Annabell Jane Wood

Ulkomuoto
Säkä: 66cm
Artie on rakenteeltaan jykevä ja voimakas. Urokselta löytyy myös lihasta fyysisen työn takia ja Art on muutenkin hyvässä fyysisessä kunnossa. Artin kaula ja kuono ovat melko lyhyet. Turkki hänellä on pääväriltään tummanruskea. Karva on lyhyt ja  tiivis. Turkki on myös hieman laineikas eikä se juurikaan takkuunnu. Hieman pidempää Artien turkki on kuitenkin niskalla ja pään päällä.  Vatsanalus, hännänalus, kuononpää sekä leuka ovat kuitenkin vaaleampaa ruskeaa.  Uroksella on vahvat jalat ja suuret tassut.

Artie muistuttaa rodultaan paljon chesapeakelahdennoutaja. Korvat hänellä ovat keskikoiset luppakorvat. Silmät ovat tarkkaavaiset, mantelin muotoiset ja väriltään ne ovat keltaiset. Hänellä on hieman pistävä katse.  Häntä on pitkä ja kapea.

Artie liikkuu varmoin, ketterin askelin. Nopea juoksija uros ei kuitenkaan ei ole joten Artie kulkeekin mieluusti tasaista vauhtia ja välttää joutumista kilpajuoksuihin. Vedessä Artie on kuitenkin elementissään ja uros onkin hyvä uimari.

Tyyli
Art pitää maanläheisistä väreistä ja pukeutuu siististi vaikka vaatteet usein ovatkin päässeet likaantumaan. Vaikka hän haluaakin näyttää siistiltä ei Artie silti ole valmis juoksemaan viimeisimmän muodin perässä ja pukeutuukin mieluusti yksinkertaisesti. Hän pitää hatuista ja Artien lempiasuste onkin harmaa "baker boy-lippis".
Omistaa myös muutaman pellavasta valmistetun liivin joita pitää mielellään ja talvea varten omistaa pari viittaa joissa on huppu suojaamaan huonolta säältä.
Koruista hän ei perusta ja niitä ei uroksen yllä näe koskaan, koska hän kokee ne täysinä turhakkeina.

Luonne
Art on erakkoluonteinen jonka on vaikea luottaa oikein kehenkään eikä auta yhtään se, ettei uros ole aluksi kovinkaan ystävällinen kennellekkään. Uros saattaa lähinnä murahdella takaisin ja vaatiikin aikansa, että Artista saa irti muuta.
Ei hän koskaan ilkeä ole vaikka saattaa siltä vaikuttaa mulkoillessaan alta kulmiensa ja irvistellessään niille jotka pyrkivät liian äkkiä liian lähelle ihoa.

Hän on hyvä löytämään hankaluuksia. Oli se sitten velkojen muodossa taikka ongelmia töissä. Eikä Art kaihdakkaan niitä kahakoita mihin mahdollisesti saattaa joutua. Joskus on jopa parempi ottaa turpaan kerran maksella takaisin. Elämä uroksella muutenkin on aika kädestä suuhun ja ei ole tavatonta painua pehkuihin vatsa kurnien.

Kuitenkin kun Artin kanssa pääsee paremmin tutustumaan on tuo ystävällinen ja huolehtivainen kaveri joka on valmis pitämään pienempiensä puolia. Hän ei omien sanojensa mukaan kaipaa elämäänsä mitään parempaa vaikka todellisuudessa haluaisi enemmän kuin mitään asettua aloilleen ja kokea millaista olisi kun olisi oikea perhe.


Menneisyys
Art syntyi siskonsa kanssa nartulle joka oli ilotyttö. Isästä ei ollut tietoa eikä pentujen äiti ollut halukas edes ottamaan asiasta selvää, koska ei voinut pienokaisia pitää. Kaksikko päätyikin orpokotiin kasvamaan ilman tietoa siitä kuka noiden äiti tai isä oli.

Elämä orpokodissa oli kurjaa ja ainoa ilo Artin elämässä olikin tuon sisko. Aina siihen saakkaa kunnes mukava pariskunta päätti, että pieni tyttö olisi mukava siinä missä rasavilli Art taas ei sopinut kuvioihin. Kaksikon teiden erotessa oli se Artin elämän rankin päivä eikä ollut iltaa jolloin uros ei olisi miettinyt siskoaan. Hän oli tietysti iloinen siskon saamasta uudesta elämästä jossakin, mutta samalla kateellinen.

Varttuessaan vanhemmaksi toivoi Art, että joku vielä kelpuuttaisi hänetkin. Niin ei kuitenkaan käynyt ja lopulta hän oli liian vanha asumaan enää orpokodissa. Päädyttyään kadulle ei hänellä ollut muuta vaihtoehtoa kuin hankkia töitä jostakin voidakseen elää.
Elämä ulkona oli aluksi hankalaa. Orpokodissa oli kuitenkin aina joku edes hieman katsonut perään, mutta nyt hän oli aivan omillaan.
Saatuaan lopulta töitä satamasta oli se helpotus vaikka homma olikin raskasta. Päivästä toiseen hän kuitenkin ilmestyi töihin vaikka alkuun moni vanhempi uros oli sitä mieltä ettei nuorukaista pitkään näkyisi.
10
Kirkko / Samuel Morgan Curteys
« Uusin viesti kirjoittanut Krii Helmikuu 21, 2018, 01:44:03 »
Nimi: Samuel Morgan Curteys
Ikä: 37-vuotias
Sukupuoli: Uros
Laji: Koira

Asema/ porras: Kirkko
Työ/ tehtävä: Inkvisitio/jäsen
Asuinpaikka: Kivinen yksikerroksinen huoneisto vuokrattuna kaukana kirkosta.


Maine
Samuel Curteys tunnetaan yleisesti hyvin rauhallisena, laskelmoivana ydinräjähdyksenä. Se on tunnettu yhtäkkisistä raivareistaan ja siitä, että herttaisen ja hyväntahtoisen uroksen saa suuttumaan naurettavan nopeasti - ja naurettavan pienistä asioista. Kirkon asiat on Samuelin asioita, tavallisten kansalaisten asiat on kirkon asioita.


Suku ja sukulaiset
Isä: Duke Reeve Curteys (NPC) Äiti: Vanessa Eve Curteys (NPC)
Sisko: Prima Vicar Curteys (NPC)

Ulkomuoto
Keskivahva, kuiva, atleettinen. Samuel on kuiva, tasapainoinen, dogo argentinon kaltainen koira typistetyillä, pystyillä korvilla. Sillä on leveä rintakehä, voimakas kallo ja hyväntahtoinen, lempeä katse. Väriltään uros on kokovalkoinen, lukuunottamatta haaleanharmaata, peukalonpään kokoista läikkää oikealla puolella kalloaan. 68-senttinen koira kantaa suoraa häntäänsä lähes aina selkälinjan alapuolella. Uroksen säkäkorkeus on aavistus lantiota korkeammalla, ja pääosin eläin onkin etupainotteinen. Mantelinmuotoiset tummat silmät, mustapigmenttiset luomet ja selvästi erottuva otsapenger.

Samuelin turkki on lyhyttä.


Tyyli
Curteys pukeutuu yleisimmin kulomustiin nahkaviittoihin, kirkon tavoista poiketen uroksella ei ole käytössään kuitenkaan viitoissaan kaulusta. Pronssi, kulta ja kupari on uroksen mieleen. Vaikka Curteys ei ole äärimmäisen tarkka vaatteidensa kunnosta (muutama nirhauma siellä täällä on vielä hyväksyttävää), se ei poistu asunnoltaan peiliin vilkaisematta ja pitää erityisen hyvän huolen suuresta pronssisesta ristikaulakorustaan.¨


Luonne
Curteys näkee maailman aina ensisijaisesti kirkon ikkunoiden läpi. Uros on vakaa ja rauhallinen, sen lempeä ja lähestyttävä katse tuo kontrastia uroksen jylhään, ehdottomaan olemukseen. Hyvin usein Samuel vaikuttaa luotettavalta, avoimelta toverilta, joka vakavakatseisena tuo turvaa. Se on sosiaalisesti älykäs, leikkisä ja taipuvainen hyväntahtoiseen härnäämiseen, joka kuitenkin hyvin usein muuttuu pahantahtoiseksi kiusanteoksi. Kärsivällisyyttä Samuelilla ei ole nimeksikään, se hermostuu odottamisesta, myöhästelyistä ja yllättävistä juonenkäänteistä pahanpäiväisesti, ja suuttuessaan se kykenee oikeuttamaan kaikki kauheimmatkin tekonsa sekä itselleen että kirkolle.

Ensinäkemältä molossityyppinen uros saattaa olla mitä luotettavin, mutta todellisuudessa se käyttää kirkkoa oikeutuksena impulssihallintaongelmilleen. Curteys on hyvin fyysinen - se rakastaa kehonsa tarjoamaa adrenaliinia ja raivaa tieltään useimmat vain “koska voin”. Mitä tulee inkvisitiolle omistautumiseen, menee Curteys hyvinkin pitkälle todistaakseen uskollisuutensa. Kirkko on sen elämä, eikä se koskaan kyseenalaista mitä ylimmät käskevät, ellei näe suurta mahdollisuutta ylennykseen toimimalla ominpäin.

Vallanjanoinen, kontrolloiva, helposti lähestyttävä uros, jonka suurin osa ystävistä ovat lähinnä olleet tukholma-syndrooman alaisia vankeja.

Menneisyys
Aikana ennen uskonpuhdistusta Curteys-suku toimi metsästäjinä maaseudulla. Samuel ja tämän sisko kasvoivat seitsemänvuotiaiksi asti perheväkivaltaa harjoittavan isän ehdottoman ikeen alla. Koiran lapsuus kului tottelemisessa tai itkemisessä ja tottelemisessa. Se kasvoi suuressa herranpelossa, ja lopulta täytettyään seitsemän Duke kuljetti ainoan poikansa Ardealiin. Kaupungissa isä jätti poikansa kirkon hoiviin kasvamaan mieheksi, josta isä voisi olla vihdoin ylpeä.

Samuel tarrautui haaveisiinsa saavuttaa isänsä hyväksyntä ja keskitti kaikki voimansa toimiakseen kirkon hyväksi. Jo alussa kirkolle tuli selväksi, että heidän huomiin ajautunut poikanen oli hyvin impulsiivinen, jonka kanssa täytyi käyttää uhkailua ja suoraa pahoinpitelyä, jotta vihdoin syntyi kunnioitus uusia auktoriteettejä kohtaan. Lopullisen läksynsä nuori valkea oppi, kun inkvisition jäsen typisti uroksen korvat ja antoi tälle elämänsä selkäsaunan.

Curteys kasvoi, sai ennen pitkää uutiset isänsä poismenosta ja aikansa surtuaan liittyi inkvisitioon, jonka riveissä uros on vihdoin löytänyt edes siedettävän rauhantunteen. Aikuistuessaan nuoren miehen läheisien piiri pysyi pienenä joukkona koiraeläimiä, jotka eivät itsekään tienneet olivatko ystäviä pelon vai uskollisuuden tähden.
Sivuja: [1] 2 3 ... 10